15. elokuuta 2012

Welcome to the Madhouse






Frederic McLaughlin liitti Chicago Blackhawksin NHL-liigaan vuonna 1926. Joukkueen nimi on peräisin ensimmäisen maailmansodan aikaisesta konekivääripataljoonasta, lempinimeltään Black Hawks, jonka komentajana McLaughlin toimi. Black Hawksien ensimmäinen kausi päättyi tippumiseen ensimmäisellä pudotuspelikierroksella. Muldoonin kirouksen takia Black Hawksit eivät voittaneet NHL:n runkosarjaa neljäänkymmeneen vuoteen. 


Black Hawksit voittivat ensimmäisen Stanley Cupin vuonna 1934 maalivahtinsa Charlie Gardinerin johdolla, Detroit Red Wings kaatui ratkaisevassa ottelussa kahden jatkoajan jälkeen lukemin 1-0. 


Vuonna 1938 Chicago pääsi hädintuskin playoffeihin, mutta kaatoi ratkaisevissa otteluissa sekä Montreal Canadiensin että New York Americansin jatko-ajalla ja päätyi Stanley Cup -finaaliin Toronto Maple Leafsia vastaan. Black Hawksit voittivat ratkaisevan ottelun 4-1 ja juhlivat jo toista Stanley Cupia muutaman vuoden sisään.



Vuodet 1945-1958 olivat Black Hawkseille vaikeita ja joukkue selviytyi playoffeihin ainoastaan kaksi kertaa. Kaudella 1960-1961 joukkueessa pelasivat mm. legendat Bobby Hull ja Stan Mikita. Heidän johdollaan vanhat voitto- ja piste-ennätykset rikottiin ja Black Hawksit juhlivat kolmatta Stanley Cupiaan voitettuaan Detroit Red Wingsin kuudennessa kohtaamisessa lukemin 5-1.


 

Vuonna 1986 Black Hawksin nimi vaihdettiin Blackhawksiin, kuten joukkueen nimi oli 60 vuoden takaiseen alkuperäiseen NHL-sopimukseen kirjattu. Kaudella 1991-1992 Blackhawks pääsi Stanley Cup -finaaliin 19 vuoden tauon jälkeen mm. Chris Chelioksen, Jeremy Roenickin ja Ed Belfourin siivittämänä. Pittsburgh Penguins voitti finaalisarjan voitoin 4-0. 


Kausi 1993-1994 oli Blackhawksien viimeinen Chicago Stadiumilla, uudeksi kotihalliksi tuli United Center. Seuraavan 13 vuoden aikana joukkue ei selvinnyt kertaakaan konferenssifinaaleihin asti. 


Blackhawks varasi vuoden 2006 varaustilaisuuden ensimmäisellä kierroksella Jonathan Toewsin. Toews teki tulokaskaudellaan 2007-2008 tehot 24+30 64 ottelussa. Heinäkuussa 2008 Toewsista tuli NHL-historian kolmanneksi nuorin kapteeni vain 20 vuoden ja 79 päivän ikäisenä.


Patrick Kane varattiin Blackhawksiin vuoden 2007 varaustilaisuuden ensimmäisenä pelaajana. Kanen teki kaudella 2006-2007 London Knightsissa hurjat 62+83 tehopistettä ja tulokaskaudellaan 2007-2008 Blackhawksissa tehot 21+51.









Stanley Cup palasi Chicagoon 49 vuoden tauon jälkeen kaudella 2009-2010 Patrick Kanen tehtyä jatkoajalla voittomaalin Philadelphia Flyersia vastaan. Playoffien arvokkaimman pelaajan Conn Smythe -palkinnon voitti Jonathan Toews. 

























ps. 59 päivää, 1416 tuntia, 84 960 minuuttia, 5 097 600 sekuntia

Ei kommentteja: